Syyslukukausi lähenee jo loppuaan ja samalla alkaa kiireet helpottamaan. Tiistaina saatiin päätökseen suurin harjoitustyö, Kaupunkisuunnitteluprojekti Pariisin esikaupunkialueelle. Edellisestä kritiikistä olinkin oppinut jo paljon siitä , miten täällä koulussa työskennellään ja mitä harjotustyöltä odotetaan. Ja siitä mikä koko tehtävä yleensäkin oli. Joten Tiistaina pidetty harjotustyön lopullinen kritiikkitilaisuus sujuikin jo paljon paremmin ja työ palkittiin hyvällä arvosanalla. Töitä piti sen eteen kyllä tehdäkin... 

Opetus ei täällä oo ollut lähelläkään sitä tasoa, mitä on Oulussa tottunut saamaan. Nyt tajuaa, kuinka hienoa on opiskella pienessä arkkitehtikoulussa, jossa saa yksilöllistä opetusta, ja jossa opettajat on aina valmiita auttamaan. Opettajat myös ite tietävät mitä niiden pitäis opettaa ja mitä tehtävää millonkin tehään. On myös mukavaa saada sähköpostilla ilmotus, jos vaikka luento on peruttu tai palautuspäivää muutettu tms. On myös mukavaa kun voi luottaa siihen, että koulussa asiat toimii, tai jos ei toimi niin ne korjataan pikaisesti. Tulostimet, internet-yhteys, hissit, kahviautomaatit, kirjaston lainausjärjestelmä, pistorasiat... Ainakin näiden kanssa on täällä todella usein ongelmia. Osa ongelmista kyllä johtuu siitä, että koulurakennus on aivan uusi, ja samoihin tiloihin on muuttanut toimintoja useista eri paikoista. Tästä johtuen moni asia on kaikille epäselvää ja kukaan ei oikeestaan tiedä miten asiat hoidetaan uudessa, yhdistyneessä koulussa.

Toisaalta täytyy sanoa, että paljon on täällä tullut myös opittua, monesti vaan vähän kantapään kautta. Koulu on kaikesta huolimatta vaativa ja tasokas, ja on pitänyt tosiaan tehdä töitä, että on pysynyt mukana, varsinkin kun ranskan kielen taidot on kokoajan ollut suhteellisen heikot.

Mutta se koulusta, ens viikolla on tentit ja sen jälkeen alkaakin uusi lukukausi. Siitä en sitten tiedäkään mitään, en tiiä yhtään miten pitäs valita seuraavat kurssit, ja mitä on ylipäätään mahdollista valita. Täytyy seurata jos jollekin ilmotustaululle ilmestyis tiedotusta asiasta. Uusi lukukausi pitäs kuitenkin alkaa jo reilun viikon päästä, mutta sitähän ei koskaan tiedä, pitääkö tääkään tieto paikkaansa.



Joululomalla oli tosi rentouttavaa käydä välillä Suomessa. Mutta mukava oli kuitenkin palata tännekin! Pelkästään puoleksi vuodeksi tänne ei ois kyllä missään nimessä kannattanut tulla, jo senkin takia, että Pariisissa riittää edelleen uutta nähtävää koko ajan. Nyt kun kiire koulussa hellittää pitää koittaa kiertää museoita ja näyttelyitä, joihin muuten moniin pääsee taide/arkkitehtiopiskelijat ilmaiseksi tai ainakin alennettuun hintaan. Myös uusia hyviä baareja / kahviloita löytyy koko ajan! :)

Vaihtareillekin järjestettiin koulun puolesta aktiviteettia kerrankin, tammikuun puolessa välissä. Käytiin tutustumassa Le Corbusierin arkkitehtuuriin, Villa La Roche:ssa ja Le Corbusierin asunnossa ja ateljéessa. Nyt helmikuussa järjestetään taas myös yhteinen lounas vaihtareille... uskomatonta organisointia.

Kuoroharrastuskin huipentui tammikuun 23. päivä pidettyyn konserttiin, jossa lauloimme koko tuotantomme läpi! :) Heh, maaliskuussa taas jatkuu uudet harjotukset ja uudet laulut. Konsertin jälkeen ilmoitin varovasti kuoron opettajalle, etten oikeestaan ees opiskele siellä Sorbonnen kurseilla, minkä opiskelijoille kuoro on tarkoitettu. Mutta onneksi opettajaa ei haitannut, vaan pyysi tulemaan vielä uudestaan kevätkaudellekin ! 


Jep, mutta nyt täytyy alkaa pakkailemaan tavaroita, kun lähden viikonlopuksi Tukholmaan !  ryanairilta kolmellakympillä meno-paluu. Että näin, myöhemmin lisää, koitan nyt taas kirjotella useemmin, kun pitäs olla enemmän aikaa.


t.Sasu

Täällä on pitänyt kiirettä. Opiskelu on ollut tosi vaativaa ja opetus sekavaa.  Meillä oli eilen sitten ensimmäinen isompi kritiikki harjotustyöstä, mitä ollaan tehty. Ja se meni niin huonosti kun vaan voi mennä.
Meidän opetusryhmässä meitä ohjaa harjotustyössä vain yks opettaja, joka ei oikeestaan tiedä mitään koko projektista, mitä tehään. Vasta kritiikissä selvis, että tarkotus oli tehä analyysi yhestä esikaupungista ja miettiä sen pohjalta tulevaa kaupunkisuunnitteluprojektia, mikä aletaan tekeen seuraavaks. Ja mehän oltiin sitten alettu tekeen suoraan sitä projektia, opettajan rohkaisemana. Tehtävä tuntu koko ajan sekavalta, koska ei oikeen tienny, mitä koko projektissa oli ees tarkotus tehä. Ranskalaiset opiskelijat osas ja tajus enemmän omatoimisesti tehä analyysiäkin, ite keskityin vaan siihen kaupunkisuunnitteluprojektiin, jonka vein todella pitkälle ja mietin tosi tarkkojakin asioita, koska ne oli ainoita asioita, mitä meiän opettaja neuvo tekemään. Viikkoo ennen työn palautusta tuli ohjeet, että pitää olla kaks A0-kokosta planssia analyysiä. Ja mehän oltiin kyllä selvitetty faktoja ja tutustuttu siihen esikaupunkiin, mutta ei varsinaisesti analysoitu mitään, enkä oo aikasemmin tehny minkäänlaisia analyysejä.  Sitten kun kritiikki koitti ja mun piti mennä arvostelijoiden eteen pitämään 15 minuutin esittelyä mun työstä ranskaksi, mulle sanottiin, että mun työ on menny niin päin mäntyä, ettei sitä voi ees arvostella...  En ees ollu esitelly sitä loppuun. se mun esittelykin oli kyllä niin kauheeta sönkötystä, että kyllä hävettää. Eikä siinä työssä kyllä ollu mitään järkee ja ois pitäny tajuta se. Ja ois pitäny osata vaatia enemmän tietoa ja apua opettajilta.

No joo se siitä, mutta nyt ei oo kovin hyvät fiilikset, kun menny kaikki aika ja työ hukkaan, ja tuntee ittensä niin tyhmäks. Tunnelma kritiikissä oli kuin Idolsin alkukarsinnoissa, ja näistä kisoista en ois tosiaankaan päässy jatkoon. Sain mää siitä nimellisen arvosanan että opintopisteet tulee kuitenkin. Saa nähä vaan, miten siitä työtä jatketaan. Ja ilmeisesti koko tota sekaannusta selvitetään vielä. 

Tässä koulussa on kyllä oppinut siihen, että kaikki pitää tehä itsenäisesti ja kukaan ei tuu kertomaan sulle mitään mistään asioista. Ite on otettava selvää ja oltava tosi tarkkana. Tänään kuulin sattumalta Mimmulta, joka oli kuullu sattumalta muilta, että oli viimenen päivä tehä joku uus ilmoittautumispaperi kursseille, joilla ollaan, jotta voi osallistua tentteihin ja ylipäätään saada suoritettua kurssit. 

Ehkä tuolta koulusta vielä tän lukuvuoden aikana oppii saamaan enemmän irti. Ja seuraavassa kritiikissä ei oo ainakaan minkäänlaisia paineita, huonommin ei voi enää mennä! :)

 

Koulun lisäksi on vapaa-ajallekin riittänyt toimintaa. Kuorossa oon edelleen käynyt joka keskiviikko. Ja viime maanantaina oli meidän ensimmäinen esitys. Esiintymispaikkana vaatimattomasti le Grand Amphithéâtre de la Sorbonne.

                                           

Tuonne lavalle oli lepposta kävellä takahuoneesta, varsinkin kun on tota laulukokemusta melkosesti. Mutta esitys meni hyvin ja laulettiin neljä laulua, kaks ranskankielistä, yks italiaks ja yks englanniks. Ja kyseessä oli siis joku diplomienjakotilaisuus. Se kuoro on ollu kyllä tosi rentouttavaa koulun rinnalla, mukavaa välillä keskittyä johonkin ihan erilaiseen hommaan. Ja siinä ainakin huomaa kehittyvänsä!

 

Viime viikkoina on myös käyny vieraita moikkaamassa ja tutustumassa Pariisiin. Ensin kävi Saara ja Timo kuun vaihteessa. Olivat kyllä todella tehokkaita nähtävyyskierroksilla, joissain paikoissa onneks itekin ehin käymään, vaikka olikin kiire harjotustyön kanssa, mitä turhaan sillonkin väkersin. Käytiin esim. Helene Schjerfbeckin näyttelyssä, Palais de Tokyo:ssa. Itsenäisyyspäivän tienoilla tuli sitten Hemppa, Ile ja Anna. Itsenäisyyspäivän kunniaks järkättiinkin sitten suomi bileet Mimmun luona. Tarjolla oli karjalanpiirakoita, munavoita, lihapullia, pipareita ja finlandia vodkaa. Ja tuntui olevan hyvä resepti, vieraat oli hyvin tyytyväisiä ( etenkin suomesta tulleet ).

 

Pariisissa vieraita ihmetytti eniten joka paikassa tapahtuva tupakointi sekä kadulla oikeesti patonki kädessä kävelevät ihmiset.

Itse sain varattua nyt lennot suomeen. 23.12. klo 14.50 saavun Helsinki-Vantaalle, josta tasan kahen viikon ja yhen tunnin päästä lähden takaisin Pariisiin. Suomeen on kyllä mukava tulla, varsinkin, kun ollut välillä tosi rankkaa täällä. Toivottavasti on lumi maassa kun tuun. Joulutunnelmaa Löytää kyllä Pariisistakin, jouluvaloihin todella panostetaan, etenkin esim. Galeries La Fayette:n tavaratalon valorakennelmat ja Champs-Élysées:n jouluvalaistus on mainitsemisen arvoisia.

 

Nyt alkaa kello olla sen verran, että on pakko mennä nukkumaan. Lisää kuulumisia taas myöhemmin.

 

Sasu

Salut,

Viikonloppu Pariisissa alkaa sekavissa tunnelmissa. Julkisen liikenteen lakko jatkuu ja metrolinjoista vain osa kulkee ja nekin paljon harvemmin kun yleensä. Ne linjat, jotka kulkee, onkin sitten aivan täynnä ihmisiä. Eilen mentiin vielä väkisin tunkemalla sisään täysiin metrojuniin, mutta tänään olikin sitten jo aseistetut sotilaat asemalla varmistassa järjestystä. huh huh. 

Ranskalaiset tosiaan rakastaa lakkoja ja ulosmarsseja ja muuta kapinointia. Kuulin että tällä viikolla oli jonkun yliopiston opiskelijat menneet lakkoon ja teljenneet koulun ovet ettei muutkaan pääse opiskelemaan.  hienoa! Tosin taitaa olla myös suomessa nyt melkoset lakkoilut meneillään.

Tällä viikolla alotin uuden harrastuksen, nimittäin kuoron! :) Kuoro on Sorbonnen yliopiston ranskan kielen opiskelijoille tarkoitettu, ja menin sinne Thais:n (joka siis opiskelee siellä) kanssa, eikä siellä kyselty sen kummemmin taustoja. Oli kyllä mielenkiintosta, mutta myös hyödyllistä, koska siellä harjoteltiin jonkin verran myös ääntämistä ja erilaisia ääneitä ja hengittämistä yms... ja hauskaa ainakin! Vaikka aika vaikeeta oli lauleskella, ehkä ens kerralla taas oppii enemmän. Kuoroharjotusten jälkeen päätettiin mennä vielä lasilliselle muutaman muun kuorolaisen kanssa, ja löydettiin läheltä yhen taidenäyttelyn avajaiset mihin mentiin nauttimaan ilmasta viiniä ja juustoja ja ihailemaan taidetta! varsinainen kulttuurikeskiviikko Pariisilaisittain.

Yks asia mikä on tosi tyypillistä täällä on päivälliskutsut. Ranskalaiset kutsuu ystäviään tosi monesti luokseen syömään ja juomaan. Ite oon käyny monenkin kaverin luona illallisella ja aina on ollu kyllä tosi mukavaa. Pitäs vaan itekin saada aikaseks kutsua kavereita koolle ja kokata jotain :) Huomenna meillä on kämppisten kanssa pienet tuparit. Tai en tiiä kuinka pieninä ne pysyy, kun ollaan kaikki kutsuttu porukkaa. Tosin en tiiä yhtään miten metrot huomenna kulkee. Toivottavasti ihmiset pääsee tuleen.

Asiat on taas järjestynyt täällä sen verran, että oon saanu avattua pankkitilin, ja pankkikorttikin oli tänään tullu pankkiin! Metrokorttia en oo vieläkään saanu, lähetin hakemuksen kolme viikkoo sitten, että eiköhän sekin sieltä pikkuhiljaa ala tuleen. Vaikka mitäs sillä nyt tekisinkään kun ei ne ees kulje, ja ne jotka kulkee on ilmasia lakon aikana.

 

Jeps, mut nyt pitäs lähtee, viikonloppu on täällä ja täytyy lähtee tuulettumaan! lisää ens viikolla.

 

Sasu

 

 

Tänään se tuli. Pesukone. Ei enää nyrkkipyykkiä eikä pesuloita. Siellä se nyt pyörii. Muutenkin tuntuu, että täälä alkaa asiat pikkuhiljaa järjestyyn. Huomenna mulla on aika pankkiin. Ehkä saan avattua tilin. Tosin tsekkiläinen kaverini puhu just tänään, ettei ollu saanu avattua tiliä heti ekasta pankista, kun se ei ollu puhunu tarpeeks hyvin ranskaa, ja ne ei antranu sen avata tiliä, koska se ei välttämättä ymmärtäis kaikkia sopimuspykäliä... ja oli passittanu ulos. No huomiseks on treenattava vähän pankkisanastoa.

Niinkun viimeks kirjotin, täälä on tosiaan monet asiat vähän monimutkaisia. Mutta jostain syystä tykkään tästä kaupungista kuitenkin tosi paljon. Nyt on ollu tosi kaunista, syksyistä, selkeetä ja kuulasta.

Tässä pari kuvaa lenkkipolulta

 

Uskomatonta että varmaan suunnilleen parinkymmenen kilometrin säteellä, tän rauhan ympärillä asuu melkein 10 miljoonaa ihmistä...

Mutta myös kaupungissa on tosi kaunista. Pariisi on täynnä leveitä, vihreitä bulevardeja katukahviloineen. Rakennukset ja kaupunkisuunnittelu on tosi monumentaalista, leveitä katutiloja, jotka päättyy aukioihin tai merkkirakennuksiin. Isoille rakennuksille on annettu myös paljon tilaa ympärille. Ja sitä tilaa täällä tarvitaan, nimittäin porukkaa riittä. Turisteja etenkin. Luulis että marraskuu ei ois kovin vilkas, mutta silti viikonloppusin Suosituimpiin paikkoihin ( esim. Louvre, Centre Pompidou, Notre Dame... ) saattaa olla tuntien jonot. Itellä on jääny turistikierrokset vähemmälle, on riittäny jonottamiset asuntonäytöissä, sun muissa. Mutta kuten sanoin, eniten oonkin nähny Pariisia just asuntonäytöissä!  Jonkin verran kierrettiin kyllä nähtävyyksiä, kun Hemppa oli käymässä. Ja arkkitehtuurimuseossa käytiin parin opiskelukaverin kanssa lauantaina

  Museo oli tosi mielenkiintonen, täytyy mennä uudestaankin. Ja  hienoimmat näkymät eiffeltornille mitä oon nähnyt!

No mutta nyt kello on jo niin paljon, että pitää mennä. Lähetään käymään kaljalla Thais:n kanssa. Thais on brittityttö, jonka tapasin hostellissa. Tässä kuva :)

kuvassa ollaan menossa kattomaan rugbymatsia... Hauska tyyppi.

 

Mut heipähei taas.

 

 

-Sasu