No niin, nyt kun oon viimein yli kolmen viikon etsintöjen jälkeen löytänyt asunnon, niin on aikaa istua hetkeks alas ja kirjotella kuulumisia. En olis kyllä uskonut että vietän melkein koko ensimmäisen kuukauden Pariisissa siinä hostellissa, minkä muutama päivä ennen lähtöä nopeesti netistä valitsin ja varasin. Mutta hyvä valinta se oli kyllä, ei siinä mitään... Hostellista on kyllä tavannu todella paljon mielenkiintosia ihmisiä, joista osan kanssa oon varmasti yhteydessä koko vuoden ajan.
     

Ennen tänne tuloani, tiesin vaan sen, että tulisin opiskelemaan lukuvuoden 07-08 L'école nationale supérieure d'architecture Paris val de Seine:ssä. Koulusta ei etukäteen erityisemmin informoitu tulevasta, lukuvuoden alkamisen ajankohdan ne kyllä ilmoitti, kun sitä erikseen sähköpostitse tiedustelin.
Siispä tänne tullessa en kyllä oikeastaan osannut jännittää, eikä ollut  minkäänlaisia odotuksia tulevasta. Monet kyllä varoittelivat vaikeista ranskalaisista ja monimutkaisista käytännön järjestelyistä, ja aika pitkälti asiat täällä sujui just niin vaivalloisesti kun oli varoiteltukin. 
Mutta tää asunnonhakurumba tuli kuitenkin aika yllätyksenä. Tulin tänne just pahimpaan aikaan, kun koulut alko ja ihmiset palas kesälomilta. Tuntu että joka paikassa kaikki etti vaan asuntoja. Hostellissa tapasin nuoria, jotka etti asuntoo jo toista kuukautta. Jotkut opiskelijat oli onnistunu saamaan opiskelija-asuntoja, kun oli tajunnu hakee alkukesästä. Ite koitin täytellä hakemuksia netissä suomessa keväällä, mutta hakemuksiin ois tarvinnut liitteitä ja papereita, joista en tajunnu oikeesti yhtään mitään. Joten Asuntoa oli etsittävä erilaisilta sivustoilta internetistä ja lehdistä ja ilmoitustauluilta yms...

Aika täällä meni aluks suurimmaks osaks käytännön asioiden säätämiseen. Heti seuraavana päivävä kun olin tullu tänne, mentiin Mimmun kanssa koululle ja ilmottauduttiin koulun vaihtoasioista vastaavalle Nadinelle, että tässä me nyt sitte ollaan. Oltiinkin kuulemma viimeset vaihto-opiskelijat, jotka ilmoittautu kouluun. Saatiin ohjeet että voidaan valita oikeestaan ihan mitä kursseja vaan ja ihan kuinka paljon vaan. Tietysti suomalaisen opintotukilautakunnan vaatimusten puitteissa piti pysyä, mutta muuten valittiin kyllä sitten ihan mutu-tuntumalla kurssit mitkä kiinnosti ja minkä nimistä ymmärsi jotain. 

On ollu tosi kiva, että ollaan voitu olla tasavertaisesti muiden opiskelijoiden mukana kaikilla kursseilla. Maanantaisin käyn lisäksi vaihto-opiskelijoille järjestetyllä ranskan kurssilla. Kurssin parasta antia on nähdä opiskelijoita, joiden ranskan kielen taidot on vielä itseenikin alhasemmalla tasolla. Kielitaidon suhteen ei kyllä oo ollu suurempia ongelmia, vaikka ranska vähän aluksi on kangerrellutkin. Asiat on kuitenkin tullut hoidettua, ja oikeastaan turhankin monet puhuu täällä englantia. Koitan kuitenkin pärjätä mahollisimman paljon ranskalla, vaikka tosi monesti tuleekin tilanteita missä tuntee ittensä kyllä niiin tyhmäks, kun ei joku yksinkertanen asiakaan onnistu. Sitä vaan miettii, että mitäköhän tästä tulee, kun ei osaa ees laskua tilata ravintolassa ja pitäs opiskella ranskan kielellä arkkitehtuuria yliopistotasolla... Koulun ainoa kieli on kuitenkin ranska. Onneks välillä tulee kuitenkin myös onnistumisia ja huomaa oppivansa. Viime tiistaina esittelin oman julkisen tilan suunnitelmani professoreille ja pelkästään ranskaksi. Ihan hirveellä tönkköranskalla mutta kuitenkin. Ainakin kaikki estot on täällä lähtenyt, ei pelota kyllä yhtään alkaa puhumaan, vaikkei osaiskaan. Ja jos jotain hyvää täytyy tästä asunnonhausta sanoa, niin ainakin on kielitaito kehittynyt, kun on pitäny soitella eri paikkoihin ja sopia näyttöjä. Lisäksi on tullu Pariisi aika tutuks, kun on kierrelly asuntonäytöissä.

Täällä on asunnon vuokraaminen tehty kyllä melko vaikeeks. Opiskelijoilta vaaditaan takaajat vuokranmaksuun,  jotka ovat yleensä vanhemmat, joiden työsopimuksien, palkkakuittien, henkilöllisyystodistuksien yms. kopiot pitää toimittaa vuokranantajalle muiden papereiden lisäksi jo näyttövaiheessa. Siitä voi sitten vuokranantaja valita rikkaimpien vanhempien lapset asustelemaan pikku luukkuihinsa. Ja ulkomaiset asunnonhakijat ei tosiaankaan tunnu olevan vuokranantajien suosiossa...

Asunnottoman arki on täällä aika ankeeta. Pankkitiliä ei voi avata , jos ei oo papereita siitä että asuu jossain tietyssä osoitteessa täällä. Ja ilman pankkitiliä ei voi maksaa maksaa esim. opiskelijahintaista metrokorttia. Ja täällähän ei mitään matkakorttihakemuksia tosiaan täytellä missään netissä tai missään lippuluukulla. Ne lähetetään taas runsaine liitteineen vanhaan kunnon postiin, ja odotellaan! näin ne hommat toimii. Ite sain tilattua korttini viikko sitten, vaikkei ollutkaan vielä asuntoa tai pankkitiliä, kun yks kaveri makso omalta tililtään koko vuosimaksun. Nyt sitten odotellaan, ehkä saan kortin vielä marraskuun aikana.

Onneks kuitenkin oon nyt vihdoin saanu tän asunnon. Asun siis Vincennesissä, Béraultin metroaseman vieressä, 1.metrolinjan varrella. Mulla on kaks slovakialaista kämppistä, joista toinen opiskelee ja toinen käy töissä. Molemmat on ollu tosi mukavia. Puhuu ranskaa ja englantia.

Viihdyn täällä kyllä tosi hyvin. tänään kävin lenkillä ekaa kertaa Bois de Vincennes:ssä, tosi iso ja hieno puisto, varmasti tulee käytyä useinkin. Se mitä suomesta on eniten ikävä on kyllä luonto ja rauhallisuus ja hiljaisuus...

Sitten tässä ihan vieressä on Chateau de Vincennes, mikä oli kyllä tosi hieno myös.

 

 

tässä upea photoshoppaus kuvakollaasi mun huoneesta

Oli aika mukava kietoutua noihin markimekko-lakanoihin hostellin lähmästän peittojen jälkeen...

 

 

No mutta nyt täytyy lopetella, tuli aika pitkä rustaus, vaikka vieläkin olis paljon kerrottavaa.

Se täytyy vielä lopuksi sanoa, että vaikka monet asiat on täällä vaikeita ja ranskalaiset monesti hankalia, niin kyllä on monet ollut myös todella auttavaisia (etenkin ne opiskelijat, jotka on ite ollu vaihossa...) ja ranskalaiset on yleisesti ottaen todella kohteliaita ja hyvätapaisia!

Iso kiitos kuuluu myös Mimmulle, joka puhuu muuten pikkusen parempaa ranskaa kun minä, on jotkut asiat sujunu vähän  helpommin kun ei oo tarvinnu mennä yksin sönköttään...

Täytyy koittaa kirjotella tänne taas lisää kuulumisia. Nyt toimii nettkin täälä asunnolla niin on vähän helpompaa kaikki.

 

-Sasu

 

 

ai niin, tässä vielä uusi osoite:  31 rue du Maréchal Maunory, 94300 VINCENNES

ja puh.nro +33 6 24 47 74 20